33
Sysimustasta hallituksesta
(lemmy.world)
Suomalainen yhteisö suomalaisille ja kieltä hyvin osaaville.
The Finnish community for natives and proficient users of the language.
English-language discussions and news relating to Finland and the Finnish culture --> !finland@sopuli.xyz
Paikkakuntien yhteisöt / City communities:
Muita suomenkielisiä yhteisöjä / Other Finnish communities :
Isossa maailmassa opiskelijat elävät yleensä ihan velaksi. Ne velat sitten maksetaan pois myöhemmin, koska koulutettu työntekijä saa keskimäärin reippaasti enemmän palkkatuloa kuin kouluttamaton. Jostain kumman syystä Suomessa yritetään väkisin pitää kiinni siitä, että voi kituuttaa jollain rupuisella tuella ilman velanottoa. Ei siinä oo oikein mitään järkeä. Naurettavaa että joku professorikin menee tähän mukaan.
Tuo on vähän niin kuin sanoisi, että tapahtuuhan sitä talouskasvua, kannattaa siis ostaa Nokian osaketta.
Kansantaloudellisesti on selvää, että koulutus maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Riski on käytännössä olematon, koska on isossa kuvassa merkityksetöntä jos sadasta ihmisestä vaikka kolme jää valmistumatta.
Yksilön näkökulmasta päätös lainanotosta on kuitenkin valtava riski. Nuorella ei ole mitään takeita siitä, että korkeakoulutus johtaisi työpaikkaan, ja ihmiset ovat yleisesti riskinkarttajia. Yksilön näkökulmasta on siis monesti viisaampaa valita lyhyempi koulutus, jossa vastaavaa riskiä ei ole. Tämä etenkin silloin, jos nuori on hakeutumalla sellaiselle alalle, johon vaaditaan korkeakoulutus, mutta jolla palkka ei ole kovin suuri.
Koulutus on siis jonkinlainen rahakone mielestäsi?
Kommenttisi on vähän hassu siinä kontekstissa, jossa monet taloustietelijät kannattavat lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Toki osa opiskelisi tutkinnon vaikka yliopistoilla olisi lukukausimaksut, ja pitäisi elää pelkällä lainalla . Ilman mitään tukea köyhemmät taustat omaavat luultavasti opiskelisivat kuitenkin vähemmän, kuin parempiosaiseen perheeseen syntyneet.
Tällä tavalla ikäluokista saadaan käytettävissä oleva älyllinen potentiaali paremmin käyttöön, kun kykenevimmät menevät yliopistoon, eivätkä etusijalla ole ne, joiden vanhemmilla on varaa kustantaa elatus, ja siten poistaa opiskelun luoma riski yksilölle.
Tieteelliset tutkimukset ovat näyttäneet että tämä ei ole totta, varsinkin jos valtiolla on mahdollisuus antaa laina anteeksi, jos tulot eivät ylitä tiettyä rajaa opiskeluiden jälkeen.
Lainan anteeksianto on taas opintojen aiheuttaman riskin poistamista, Ihan samaan tapaan kuin suora opintotukikin.
Kyllä, mutta ei opintotukeakaan anneta kaikille, vaan niille jotka sitä tarvitsee.
Valtaosa korkeakoulutetuista kuitenkin työllistyy hyväpalkkaisiin ammatteihin ja heillä olisi varaa maksaa koulutuksensa itse.