Nettovienti, yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja julkinen kulutus vaikuttaa bkt:n määrään. Hallitus pystyy vaikuttamaan niistä julkiseen kulutukseen, muut riippuu viennin ja tuonnin suhteesta ja yksityisten ihmisten ja yritysten halusta tai kyvystä kuluttaa ja sijoittaa.

Jos vienti ei vie ja yritykset ja ihmiset ei kuluta ja sijoita, hallituksen kulutuksen pitää silloin tapahtua tilanteessa missä on vähemmän verotuloja, joka tarkoittaa lainaa. Vaikka bkt:n saa kasvamaan sillä tavalla, se tapahtuu lainan voimalla, eli laina/bkt -suhde ei muutu toivotulla tavalla. BKT on nyt suuruusluokkaa 250G€, lainaa stetsonista vedettynä on 150G€. Käytännössä otetaan lisää lainaa vaikka 10G€, joka laitetaan julkiseen kulutukseen ja se näkyy bkt:ssa, eli ne on sen jälkeen 260 ja 160, eli suhde muuttuu 0,60:sta 0,62:een.

Jos taas bkt kasvaa nettoviennin takia, jo viennin kasvu aiheuttaa myös verotulojen kasvua ja yksityisen kulutuksen ja sijoitusten kasvua. Koska viennin aikaansaamiseksi ihmisten pitää olla töissä, josta ne saa rahaa jota ne voi kuluttaa ja viennin kasvu aiheuttaa sijoitushaluja.