Ja tuolla jutun kuvailemalla paskanjauhantabingolla ei ole kovin paljon tekemistä sen ammattislangin kanssa. Ensimmäinen kun on ihan konkreettista tarvetta varten olemassa (että asiansa osaavat tietävät tasan tarkkaan mistä puhutaan) ja toinen on sitten lähinnä puhujan oman egon masturbointiin kun knoppisanastoa käyttämällä voi tehdä itsestään fiksumman oloisen tai ainakin tärkeämmän kuuloisen kuin välttämättä oikeasti onkaan.

Tätä juuri tarkoitin. Itse yhdistän tämän knoppisanaston käytön siihen, että kielestä on monella ei-humanistisella alalla tehty pelkkä irrallinen viestimisen väline, minkä lisäksi käytetään kökköjä lauserakenteita, mikä ei auta viestin perillemenossa. Toki tämä liittyy enemmän viestintään, mutta jotenkin mielestäni näkyy myös se, että kieltä ei arvosteta enää samalla tavalla kuin ehkä aikaisemmin. Aika monella puhujalla kielestä puuttuu syvyys ja siitä on tullut jotenkin tasapaksua. Ks. keskustelut (erilaisten tekstien) lukemisen tärkeydestä JA lukutaidon heikkenemisestä sekä nyt tämä kirjojen alvin nostaminen. Elämme mielenkiintoisia aikoja.