Tässä on valtion budjettiehdotus ensi vuodelle: tätä kaikkea sieltä löytyy (yle.fi)

submitted 1 year ago by ninpnin@sopuli.xyz to c/suomi@sopuli.xyz

9 comments fedilink hide all child comments

Ehdotus on 10,1 miljardia euroa vajaa, eli velkaa jouduttaisiin ottamaan saman verran. Koulutuksesta leikataan jonkin verran, mutta siihen myös panostetaan.

top 9 comments

sorted by: hot top controversial new old

[-] peemaa@suppo.fi 9 points 1 year ago

Valtionvelan korkojen osuus budjetista on aikamoinen, vuonna 2022 840M€, 2023 1531M€ ja 2024 3191M€. Ensi vuoden arvio korkojen kustannuksesta on samaa suuruusluokkaa kuin valtion osuus kansaneläkemenoista, takuueläkkeestä ja vammaisetuisuuksista yhteensä, jotka on 3276M€.

Velan koron määrää sen ottohetken korko. Eli jos velka on otettu matalien korkojen aikana, sen korko on matala, jos se otetaan korkeiden korkojen aikana, sen korko on korkea, riippumatta mitä koroille tapahtuu velan olemassaolon aikana. Mut, kun meidän omat tulot ei riitä menojen kattamiseen, myös aiemmin otettuja velkoja joudutaan maksamaan uudella velalla sitä mukaa kun ne tulee maksuun. Eli vanhat matalan koron velat uusitaan uusiksi korkean koron veloiksi tullessaan maksettaviksi.

Mitä pienempi budjettivaje on, sitä suurempi osa vanhoista veloista voidaan maksaa pois tuloista, jolloin korkomenot pienenee. Myös jos korot laskee, uusi velka on aiempaa halvempaa. Myös, jos otettua velkaa käytetään talouden toimintaedellytysten parantamiseen, se aiheuttaa verotuloja, jotka voi olla velan korkoa suurempia. Jos taas velalla maksetaan tuottamattomia kuluja, vaikka infraprojektien sijaan, ne on pelkkää menoa. Siksi on aika käsittämätöntä miksi hallitus on päätynyt ottamaan noin suuren määrän lisää velkaa.

Jos ne aikoo jatkaa edellisen hallituksen velanottolinjaa, on aika yhdentekevää kumpi blokki siellä on vallassa. Hallituksen velanoton pienentämisen suunnitelma on tietenkin oikeansuuntainen, mut kun siellä on nyt ne ainoat puolueet jotka voi mitään säästöjä ideologisista syistä tehdä, näyttää siltä et tilanne ei tule paranemaan. Ongelmaksi tämä voi muuttua koska ollaan siirrytty kriisien aikakauteen, eli voi olla perusteetonta ajatella ettei joku uusi kriisi taas nosta päätään. Mitä suurempi velka meillä on sitä varmemmin velalla hoidettavaksi soveltuva kriisi aiheuttaa sen ettei sitä velkaa saa kohtuuhintaan tai ollenkaan. Myös pelkästään se ettei korot laske, pahentaa pitkäksi aikaa jo ensi vuonna näkyvää ongelmaa, jossa korkokulujen osuus budjetista on aiempaa merkittävämpi.

[-] ninpnin@sopuli.xyz 14 points 1 year ago

Eli jos velka on otettu matalien korkojen aikana, sen korko on matala

Käytännössä efekti on päinvastainen kuvaamasi ilmiön takia. Kun korot nousevat, korkokulut nousevat riippumatta velanottopäivästä.

hallituksen velanoton pienentämisen suunnitelma on tietenkin oikeansuuntainen

Niin ja näin.

Tottakai pitkällä jänteellä ei voi tauotta velkaantua. Kansantaloudessa kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen: sosiaaliturva vähentää rikollisuutta, koulutus parantaa tuottavuutta, hyvä terveydenhuolto ehkäisee työkyvyttömyyttä ja pidentää työuria, ja mainitsemasi infra tietysti helpottaa liiketoimintaa hyvinkin suoraan.

Siksi kaikki muutokset budjettiin pitäisi tehdä harkiten, säästääkö leikkaus enemmän kuin häiritsee taloutta, onko investointi nettopositiivinen. Holtiton leikkauspolitiikka lähinnä kasvattaa velka/BKT -suhdetta taantuman kautta.

Tällä en siis tarkoita että hallituksen budjettiesityksessä olisi mitään järkeä. Ensin pauhattiin velkaongelmasta, ja sitten päädyttiin laittamaan pikkurahojen korvamerkintöjä uusiksi, eikä edes mitenkään erityisesti taloutta edistävällä tavalla. Tähän päälle työperäistä maahanmuuttoa taidettiin rajoittaa, mikä ei ainakaan paranna Suomen talousnäkymiä.

[-] peemaa@suppo.fi 1 points 1 year ago

Käytännössä efekti on päinvastainen kuvaamasi ilmiön takia. Kun korot nousevat, korkokulut nousevat riippumatta velanottopäivästä.

Joo, mä selitin mekanismia, nousseiden korkojen vaikutus on samassa kappaleessa.

Niin ja näin.

Velan vähentäminen ei taida olla kiistanalainen tavoite, aikataulu ja tapa voi olla.

[-] ninpnin@sopuli.xyz 2 points 1 year ago

Absoluuttisen velan vähentäminen on nimenomaan on kiistanalainen tavoite. BKT:n jos saa kasvamaan nopeammin kuin velan niin kaikki on hyvin. Italian BKT-jumitus on esimerkkii päinvastaisesta: https://www.youtube.com/watch?v=WezK5HKgiS0

[-] peemaa@suppo.fi 1 points 1 year ago

Se on totta että bkt:n kasvattaminen nostaa myös kestävän velkatason rajaa. Mut siinä missä velan määrään voidaan vaikuttaa hallituksen päätöksillä suoraan, bkt:n kasvu vaatii Suomelle sopivan kv-taloustilanteen, johon hallitus päätöksillään ei voi vaikuttaa.

[-] ninpnin@sopuli.xyz 1 points 1 year ago

c/badEconTakes

[-] peemaa@suppo.fi 1 points 1 year ago

Nettovienti, yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja julkinen kulutus vaikuttaa bkt:n määrään. Hallitus pystyy vaikuttamaan niistä julkiseen kulutukseen, muut riippuu viennin ja tuonnin suhteesta ja yksityisten ihmisten ja yritysten halusta tai kyvystä kuluttaa ja sijoittaa.

Jos vienti ei vie ja yritykset ja ihmiset ei kuluta ja sijoita, hallituksen kulutuksen pitää silloin tapahtua tilanteessa missä on vähemmän verotuloja, joka tarkoittaa lainaa. Vaikka bkt:n saa kasvamaan sillä tavalla, se tapahtuu lainan voimalla, eli laina/bkt -suhde ei muutu toivotulla tavalla. BKT on nyt suuruusluokkaa 250G€, lainaa stetsonista vedettynä on 150G€. Käytännössä otetaan lisää lainaa vaikka 10G€, joka laitetaan julkiseen kulutukseen ja se näkyy bkt:ssa, eli ne on sen jälkeen 260 ja 160, eli suhde muuttuu 0,60:sta 0,62:een.

Jos taas bkt kasvaa nettoviennin takia, jo viennin kasvu aiheuttaa myös verotulojen kasvua ja yksityisen kulutuksen ja sijoitusten kasvua. Koska viennin aikaansaamiseksi ihmisten pitää olla töissä, josta ne saa rahaa jota ne voi kuluttaa ja viennin kasvu aiheuttaa sijoitushaluja.