antimidas

There's still noticeable incremental progress, and since liboqs is out now, and the first somewhat quantum-proof algorithms are out with working initial implementations, I see no reason why you wouldn't want to move to a hybrid solution for now, just in case. Especially with more sensitive data like communication, healthcare and banking.

Just encapsulate the current asymmetric stuff with oqs, e.g. ed25519 inside LM-KEM. That way you'll have an added layer of security on top of the oqs implementation just in case there are growing pains, and due to the library not yet passing audits and as it's yet to be fully peer-reviewed.

Cryptography has to be unbreakable for multiple decades, and the added headroom is a small price to pay for future security. Health data e.g. can have an impact on a person even 30 years later, so we have a responsibility to ensure this data can't be accessed without authorization even that far in the future. No one can guarantee it'll not be possible, but we should at least make our best effort to achieve that.

Have we really not gotten past shooting ourselves in the foot collectively with poor security planning, even AWS was allowing SHA-1 signatures for authentication as recently as 2014, over a decade after it was deemed to be insecure. Considering how poorly people do key management it's feasible to expect there are old AWS-style requests with still working keys to be brute-forced out.

No, we don't have working quantum computers that threaten encryption now. Yes, it is indeed feasible this technology matures in the next 30 years, and that's the assumption we need to work with.

Not sure about others in fennoscandia, but at least Finland has multiple large co-ops. One of the largest banks, OP ( literally named co-op bank) is a co-op which many own a part of. Many of my friends are part of the co-op.

Also, Finland's largest retail conglomerate (with 48.3 % market share of retail in Finland) is a consumer co-op, which is also causing a very difficult situation for all other businesses in retail, as they're able to undercut practically everyone since they have less of a profit incentive. 2.4 million people have a membership, which is quite a sizable amount in a country of under 6 million (though I'm not sure if the number includes Estonians as well)

Yep – it's actually possible IRL. Unfortunately real life is a bit more boring than the Simpsons, and the tomatoes themselves will only have trace amounts of nicotine in them. Most of it will be in the leaves like in the tobacco plant.

Also tobacco and chilis. Nightshades got range.

So many different plants being genetically close (ish) makes it possible to do all kinds of fun experiments with grafting. Something like tomatoes and eggplants that have nicotine (though still mostly in the leaves) or potatoes that also make habanero peppers.

Mayonnaise on pizza is surprisingly common in Finland, e.g one local pizzeria near me puts garlic mayo on certain pizzas – enough that there's more mayo than tomato sauce. For some incomprehensible reason they also put the mayo under the cheese. As you can guess, it was repulsive. However, BBQ sauce and bacon pizza is a nice combination, which is also normal here.

Truffle mayo did work in some pizzas, in moderation.

Given that there are engineers involved I wouldn't be at all surprised if that was deliberate. Trying to get potentially offensive or otherwise NSFW acronyms past marketing without them noticing is practically an industry-wide joke at this point, which is why they are so prevalent in the FOSS space. (no marketing staff to complain)

If that's true in this case, though, hats off to whoever managed to get it though to official commercial standards

Yksi ongelma nykyisen day-ahead -hinnoittelumallin kanssa on se, ettei kuluttajien joustolla ole oikeasti mitään suoraa vaikutusta sähkönhintaan. Kuluttajien jousto auttaa sähköä riittämään, mutta lopulta sähkön hinta määräytyy sen perusteella, miten sähköyhtiöt ennustavat omien asiakkaidensa toimivan. Edellisistä mahtihinnoista opittiin, että suomalainen sähkömarkkina olikin odotettua joustavampi ja hintojen ei oikeasti olisi tarvinnut kivuta niin korkealle. (ennakoimatonta kulutusjoustoa saatiin esimerkiksi kiinteän sähkösopimuksen omaavien asiakkaiden solidaarisesta sähkönsäästöstä, johon ei ollut mitään taloudellista tarvetta) Ennusteissa käytetyt mallit kuitenkin onneksi tarkentuvat, ja sitä kautta hinta hiljalleen vakautuu kun suomalaisen kuluttajan käytöstä poikkeustilanteissa opitaan tuntemaan paremmin.

Mitä tulee hinnan heittelyyn, se on oikeastaan toivottavaa ja tavoiteltavaa. Nykyisillä piikeillä markkinaehtoisen säätövoiman lisäämiselle syntyy sopiva markkinarako, ja jossain vaiheessa sitä aletaan rakentamaan toden teolla (viimeistään akkuteknologian kehittyessä pidemmälle). Tämä on jokseenkin tarpeellinen pykälä matkalla laajempaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Samaa mieltä tuosta, ettei pörssisähkö sovellu kaikille. Lisäksi kiinteiden sopimuksien hinnat ovat jo palanneet järkeviin lukemiin (< 9 snt/kWh) ja jos pörssisähkön seuraaminen ei houkuttele voi taas vaihtaa kiinteään ilman, että häviää merkittävästi vaihtokaupassa.

Suomessa sähkö on maailman mittakaavassa edelleen todella halpaa, myös tuolla kiinteällä sopparilla, ja monessa enemmän sähköä kuluttavassa OK-talossa (joita nämä suurimmat kuluttajat pääasiallisesti ovat) on tekemättä monia helppoja (ja keskivaikeita) sähkönkäyttöä vähentäviä remontteja. Monesta talosta puuttuu edelleen ilmalämpöpumppu, vaikka ovatkin sen verran edullisia nykyään, että maksavat itsensä nopeasti takaisin. Ilma-vesi -lämpöpumppu on hintavampi investointi, eikä vanhassa talossa välttämättä järkevää – käyttöveden lämmön talteenotto puolestaan on kohtuullisen yksinkertaista ja toteutettavissa useimpiin taloihin kohtuullisella vaivalla.

Toinen huono tekninen valinta monissa sähkölämmitteisissä taloissa on tarpeettoman pieni lämminvesivaraaja – modernit varaajat on niin hyvin eristetty, että lämmönhukka on todella pientä ja mitoituksen voi huoletta vetää hiukan yli. Vesi kannattaa lämmittää halvan sähkön aikaan esim. 70 asteeseen ja säädellä sen käyttöä kalliin sähkön aikana. Varaajan voi kytkeä turvallisesti pois päältä jopa pariksi päiväksi jos kokoa on tarpeeksi, silloin vesi ei sekoitu ja pysyy turvallisissa lämpötiloissa vaikka kylmää vettä lisätään varaajan alaosaan odottamaan vastuksen kytkemistä päälle. Lisäksi kalliin sähkön aikaan kaikki menetetty lämpö varaajasta menee kuitenkin asunnon lämmittämiseen, sillä asuntoonhan se sieltä lopulta päätyy.

Lieden kaveriksi voi hankkia muutamalla kympillä induktiolevyn, jolla ruoanlaitto sujuu huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella (jos siis uusi induktioliesi kuulostaa liian kalliilta). Kalliin ikkunaremontin vaihtoehtona voi hankkia paksut verhot, jotka toimii käytännössä eristeenä ikkunan ja asunnon välissä ja vähentää asunnon vetoisuutta merkittävästi.

Kylmälaitteet on oikeasti kehittyneet niin paljon viimeisen 30 vuoden aikana, että jos talosta löytyy ysärillä hankittu jääkaappi, niin uusi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin.^1^ Vaihtoehtoisesti voi torittaa muutaman vuoden ikäisen Mielen tms. laatulaitteen ihmisiltä, jotka vaihtelee niitä harrastuksena koteihinsa (näitä oikeasti löytää aivan naurettavan halvalla käytettynä ajoittain, myös esim. kierrätyskeskuksista). Ihan sama miten hyvin ne kestää, kaikki yli 15 vuotta vanhat kylmälaitteet on oikeasti ekologisempaa ja halvempaa kärrätä välittömästi kaatopaikalle ja vaihtaa uuteen.

Tosiaan, nykyisillä sähkönhinnoilla voi käyttää yksinkertaista laskukaavaa. Jokainen watin ylimääräinen kuorma pistorasioissa maksaa reilun euron vuodessa (365 * 24 / 1000 * 0.12 = 1,05 €). Jos vaikka kuistilla on lamppu päällä joka yö pimeän aikaa, säästyy sen vaihtamalla 40 W hehkulampusta 7-8 W ledivaloon vähintään n. 10 € vuodessa pikaisella päässälaskulla. (kolmasosan vuodesta lamppu päällä, 13 € vs. 2,5 €, toteutunut sähkönhinta kaikkine kuluineen 12 snt/kWh)

^1^: Esimerkkiarvoilla 1000-1500 kWh 20-30 v vanhalla jääkaapilla, 210 kWh uudella jääkaapilla, ja 12 snt/kWh keskimääräisellä sähkön kokonaishinnalla kulutukset ovat 150 €/v (1250 kWh) ja 25,2 €/v.

Onko yrityksesi bisnes järjestelmässä joka ei kykene promilleihin? Helppo ratkaisu jokaiselle tämän ongelman kanssa painivalle:

1. Perusta toinen firma läpilaskuttamaan kaikki myynti ALVeineen ja tulouttamaan ALV valtiolle
2. Kahden yrityksesi välinen kauppa on nyt ALV-vapaata, voit lakata välittämästä ALV-prosenteista
4. Profit (- uuden yrityksen sivukulut)

Kehittyneemmät koijarit voivat lisätä kohtaan 3 käteviä kirjanpidollisia kikkoja, kuten:

• älä maksa läpilaskuttavan yrityksen kautta ALV:a vaan maksa niillä yrityksen liiketoiminnan (asiakaspalvelu, tuotepalautukset jne.) kulut suoraan – kun verottaja hakee yrityksesi veroveloista konkurssiin anna sen kaatua ja perusta uusi. Lisähyötynä pääset eroon kaikista ikävistä takuu- ja kuluttajansuojavaatimuksista, joita myyvälle yritykselle koituu. Jos viranomaisen epäilykset heräävät kävele piritorille ja lahjo kaksi henkilöä ostamaan peiteyrityksesi osakeanti nimelliseen 1 € hintaan.
• siirrä heikommin tuottava työvoimasi uuteen peitefirmaan ja pilko firma konsernista pärjäämään näiden kanssa yksinään
• jos yritykselläsi on negatiivista tuottoa tuovaa omaisuutta (tappiollisia liiketiloja tai liiketoimintaa) kuoppaa ne rauhassa uuden firman konkurssin kautta

(/s itsestäänselvistä syistä, kommentoija ei vastaa "vinkkien" toimivuudesta)

Jokainen ihminen joka narahtaa liukulukujen käyttämisestä finanssilaskennassa pitäisi oikeuden määräyksellä pakottaa elämään ilman flotarikiihdytystä lopun elämänsä ajan. Näytönohjaimet ja liukulukuinstrut pois koneesta ja pelkkä integer-ALU käyttöön.

Oppispahan...

That, or the system has a transparent lockout, where if you type your password wrong for e.g. 3 times it'll stop accepting new tries for a specific duration to stop people trying to guess the password. I've run into this type of brute forcing prevention multiple times, though IMO the correct approach would be 2FA coupled with proper passwords instead.

Jotenkin näin urheilusta vähemmän ymmärtävänä kuulostaa ihan luonnolliselta, että sitä mukaa kun olympialaisiin kykenee osallistumaan aina vain suurempi osa maailman maista täysin palkein, ja suurempi osa kehittyvistä maista kykenee rahoittamaan maansa urheilua tosissaan, pienemmän Suomen mahdollisuudet menestyä olympialaisissa laskee. Tähän kun yhdistää huippu-urheilun kustannusten jatkuvan nousun ja sen, että rahoitus urheiluun on enenevissä määrin kiven alla, alkaa ihmetellä, että mistä ne korkeat odotukset saavutuksista olympialaisiin oikein tulee?

Vaikka mitaleja ei tulisi yhtäkään, sijoitukset ovat valtion ja kansan kokoon nähden edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla, ainakin mun ymmärtääkseni.

Meillä on vähemmän kisaajia, vähemmän rahaa, kesälajeihin lyhyempi kausi ja siten hankalampaa treenata jne. Mistä ihmeestä ne mitalit oikein tulisi, kun kilpaillaan koko maailmaa vastaan – erityisesti maita, joille jokainen mitali on statussymboli johon autokraattisen persläpihallinnon rahoja voidaan upottaa lähes loputtomiin (esim. Kiina)

Quickly played the storyline of Detroit: Become Human through for the first time, some Dishonored for nostalgia and fell back to playing the PS2 games I never had the console for back when I was a child.

Most of my recent hours have gone to Rayman 3, and there's a big heap of PS2 games to go through after that. I've noticed PCSX2 doesn't consume much battery, so my typical travel games tend to be PS2 games as well.