Olisin arvannut tämän menevän toisinpäin, mut ei näköjään. Tekninen ongelma on et jos OL3 tippuu verkosta, se jättää ison puutteen tuotantoon, jonka korvaaminen kokonaan muulla tuotannolla on käytännössä mahdotonta. Tätä tilannetta varten kehitettiin järjestelmäsuoja, jossa osa kadonneesta tuotanosta korvataan tuonnilla ja loput pienentämällä sähköverkon kuormaa ja käynnistämällä kaasuturbiineja, suojan koko on 1300 MW. Tuonnin lisääminen tarkoittaa että siirtolinjassa pitää olla koko ajan vapaata sitä varten, eli ne ei toimi koko kapasiteetillaan. Ja kuorman tiputtaminen tarkoittaa paljon sähköä kuluttavien laitosten kuorman automattista pienentämistä, eli laitokset sammuu.

Fingridin toimilla on siis katettu 1300 MW tarvittavasta 1650 MW:sta, kiistassa on kyse lopusta 350MW:sta, jota TVO ei ole halunnut toimittaa. Tämän takia OL3 on toiminut usein vajaateholla. Kun laitosta rakennettiin, Fingrid ja TVO sopi et TVO toimittaa sen 350 MW, mut sittemmin TVO on tajunnut että siitä määrästä kuormaa saisi markkinoilla paljon rahaa, mut jos se on kiinni OL3:n järjestelmäsuojassa, sitä ei voinut myydä muuhun käyttöön.

Fingridin tulkinnan mukaan TVO on halunnut livetä pois nykyisestä järjestelmäsuojasta ja maksattaa järjestelmäsuojan sen aiheuttamat jopa 100 miljoonan euron vuosikustannukset suomalaisilla sähkönkuluttajilla.

TVO:n taas on katsonut, että Fingrid on laiminlyönyt kantaverkon kehittämisen ja asettanut kantaverkolle oikeudettomia rajoituksia, jotka vaikuttavat Olkiluodon kolmosyksikön tehoihin.

Nykyinen järjestely 350 MW:n osalta maksaa Fingridille noin 1,1 miljoonaa euroa.

Artikkeli pohtii sähköä teollisuuden kannalta.

Sähkömarkkinoiden virallinen linja Suomessa on, että heilahtelu on hyvästä. Kun sähkön hinta vaihtelee äärestä laitaan kysynnän ja tuulten mukaan, markkinoille syntyy edullista uusiutuvaa sähkön tuotantoa ja ennen pitkää myös joustavaa sähkön kulutusta.

Suomen suurimman sähkön tuottajan eli Fortumin suurasiakkaat ja markkinat -yksikön johtaja Simon-Erik Ollus haastaa nyt tämän ajattelun. Olluksen mukaan Pohjoismaiden ja Suomen sähkömarkkina toimii kyllä ihan hyvin siinä, mihin se on luotu: Se tuottaa äärimmäisen tehokkaasti sähköä ja sähkön keskihinta on edullinen.

Mutta äärimmäinen tehokkuus tarkoittaa sitä, ettei järjestelmässä ole yhtään ylimääräistä säätökapasiteettia, koska sellaista ei kannata näissä oloissa ylläpitää. Se johtaa äärimmäisiin hinnan vaihteluihin.

”Pohjoismaiden sähköjärjestelmä, jossa maksetaan vain tuotetusta energiasta, on maailmassa poikkeus. Hyvin monissa maissa järjestelmässä on energiamarkkinan rinnalla myös niin sanottu kapasiteettimarkkina, joka luo markkinaan vakautta”, hän sanoo.

Mitä kapasiteettimarkkina sitten oikeasti tarkoittaisi? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että järjestelmän toiminnasta vastaava toimija (Suomessa Fingrid) ostaisi halvimmalta tarjoajalta vuodeksi kerrallaan määrittelemänsä määrän säästä riippumatonta tuotantoa.

Tälle tuotannolle maksettaisiin kiinteä korvaus siitä, että se pysyy markkinalla.

Tässä vaiheessa tämä kuulostaa vielä järkevältä, ennakoitavissa oleviin hinnanvaihteluihin voidaan vaikuttaa tuotannolla, joka on suunnattu niitä vastaan. Ne ei tuota samalla tavalla koko ajan sähköä, vaan vain kun tuotannon määrä verrattuna kulutuksen määrään nostaa hintaa yli jonkun sovitun määrän.

Mut sit:

Kapasiteettimaksujen kokonaiskustannus kerättäisiin kaikilta markkinan toimijoilta esimerkiksi kantaverkkomaksuina, jotka valuisivat järjestelmän läpi lopulta asiakkaiden maksettavaksi siirtomaksuina.

No ei. Ei siinäkään ole mitään järkeä et kuluttajatkin maksaa teollisuuden halvemmasta sähköstä siirtomaksuina. Jos teollisuus haluaa halvempaa sähköä, ne voi rakentaa ihan itse lisää tuotantokapasiteettia. Kuluttajasuurasiakkaat voi haluta osallistua tähän, mut ihan yhtälailla on pienempiä kuluttaja-asiakkaita, jotka pärjää päivittäin muuttuvissa hinnoissakin.

Korisliigan uudella mahtiseuralla Helsinki Seagullsilla on ongelma, joka vaikuttaa suoraan seuran tulevaisuuteen.

Hallitseva Suomen mestari on juuttunut pelaamaan ottelunsa legendaarisessa ja antiikkisessa Töölön Kisahallissa.

”Kisis” on este Seagullsin kasvulle ja huipputason ammattilaisseuran pyörittämiselle. Kisahalliin mahtuu vain 1  300 katsojaa. Näistä istumapaikkoja on tuhat ja loput ovat seisomapaikkoja.

Seagulls on myynyt tällä kaudella neljä kauden yhdeksästä kotiottelusta loppuun viimeistä seisomapaikkaa myöten.

Seagullsilla on sama ongelma kuin sen naapurissa Nordenskiöldinkadun Jäähallissa pelaavalla Helsingin IFK:lla: seinät ovat tulleet kasvun tielle.

Seagullsin uusi koriareena riippuu HIFK:n vetämän areenaprojektin Garden Helsingin onnistumisesta.

Kun IFK siirtyisi pelaamaan Gardenin suojiin ja Gulls alkaisi järjestää kotiottelunsa uusittavassa Nordiksen jäähallissa, joka remontoitaisiin sisäurheiluareenaksi.

Sinikka Kulvik sanoo suoraan, että Garden etenee, mutta tuskastuttavan hitaasti.

”Ennen vaaleja poliitikkoja istui meidän peleissä. He sanoivat silloin, että sujautetaan Garden nopeasti läpi”, Sinikka Kulvik kertoo lievää ironiaa äänessään.

Jos on isompia tapahtumapaikkoja olemassa, isommat tapahtumat menee niihin ja kasvavat keskikokoiset tapahtumat mahtuu isommilta vapautuviin paikkoihin. Jos tapahtumapaikkojen määrä ei kasva tapahtumien lisääntymisen mukana, tulee tämmöinen tilanne, jossa kaikki kärsii tilan puutteesta. Vois olettaa et joku kolmas tapahtuma odottaa pääsyä Kisahalliin, kunhan Seagulls pääsee sieltä pois.

Ilmeisesti ongelma Gardenissa on et kun ne tekee samalla hallin, hotellin, liikkeitä, ravintoloita ja asuntoja, niiden pitäis yhtäaikaa saada myös niiden eri alojen investointipäätökset. Ja se on osoittautunut hankalaksi. Asiaa ei auta se et hanke on julmetun suuri, eli eri alojen toimijoiden pitäisi sitoutua isolla rahalla etukäteen ja monella on varmasti myös muita kohteita joiden riskit on pienempiä. Vois olla parempi suunnitella vain urheilupaikat ja jättää muille toiminnoille piirroksiin valkoiset laatikot, et ne tulee sinne, jos joku haluaa lähteä investoimaan niihin.

Laajempi tilanne ei varmasti auta, Pasilan areena on vielä kiinni, korot on ylhäällä ja Tampereen muuten hyvä areena teki rakennysyhtiölle tappiota. Ehkä eteläinen Helsinki on vaan liian hankala toimintaympäristö ja olisi parempi laittaa uudet hankkeet suosiolla kauemmaksi keskustasta.

Kuluttajaliitto vaatii Suomeen järjestelmää, jonka avulla erityisesti pienituloisille sähköllä lämmittäville taattaisiin tietty määrä sähköä tiettyyn hintaan, jos sähköä ei ole kuluttajien saatavissa markkinoilta kohtuulliseen hintaan. Tällainen malli on ollut käytössä Norjassa.

Järjestelmä otettaisiin käyttöön silloin, kun pitkään jatkuneen häiriötilanteen vuoksi sähkönhinta uhkaa nousta hyvin korkeaksi kuten vuosi sitten tapahtui.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Ylelle, että kestävä ratkaisu nyt kovien pakkasten vuoksi syntyneeseen sähköpulaan on sähkön toimitusvarman tuotannon varmistaminen.

Hallituksen on tarkoitus ottaa käyttöön kannustin, joka tukisi investointeja aina käytettävissä olevaan sähköntuotantoon kuten ydinvoimaan, vesivoimaan, apuvoimaloihin tai isoihin energiavarastoihin, Mykkänen kertoo.

Kuluttajan näkökulmasta edellytys pörssisähkön järkevälle käytölle on se et pystyy vaikuttamaan tarvittaessa omaan kulutukseen, yksinkertaisimmin pienentämällä kulutusta kun hinta on korkea. Muulla kuin sähköllä lämmittävä voi tehdä sen käyttämällä vähemmän sähkölaitteita sen aikaa kun sähkön hinta on korkea. Sähkölämmittäjällä pitäisi olla betonilaatta tai uima-allas jonka se voi lämmittää etukäteen, josta se voi ottaa lämpöä kalliille päiville.

Jos kulutussäätöön ei pysty, joutuu ihan oikeasti pohtimaan onko pörssisähkö oikea valinta itselle. Toinen mielenkiintoinen pohdinnan aihe vois olla et pitäisikö halpojen päivien säästöt laittaa tilille odottamaan kalliita päiviä. Eli valitsee vaikka et sähkö maksaa 15,17 c/kWh, joka oli lämmityskauden 10/22-3/23 verollinen keskihinta, ja sen alittavat maksut menee talteen odottamaan sen ylittäviä maksuja. Tossa pitää ottaa lämmityskauden hinta, eikä vuoden keskihintaa, koska suurin osa kulutetusta sähköstä menee lämmykseen. Jos taas on silleen onnellisessa tilanteessa et lämmitys on muulla kuin sähköllä ja jäähdytys on sähköllä, isoin kulutus osuu tyypillisesti halvimpaan aikaan.

Kuluttajan kulutusjousto ei tietenkään auta jos on systemaattinen ongelma. Eli jos tuotanto ei odottamattomia poikkeuksia lukuunottamatta pysty tuottamaan tarpeeksi sähköä kaikkkina aikoina kohtuullisen pörssihinnan varmistamiseksi. Se lienee mielipidekysymys kuinka kauan hinta saa olla korkea, mut vois olettaa et pari kallista päivää vuodessa ei ole ongelma, mut kalliit viikot kylmään aikaan on ongelma. Ja jos kalliit ajat nostaa kiinteähintaisien sopimuksien hintaa, se on iso ongelma, koska silloin ei enää auta paeta pörssisähköä muihin sopimuksiin.

En tiiä millainen tukijärjestelmä Norjassa on, mut vois arvata et oikein mitoitettu sähkön tuotanto tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin tulonsiirrot niille ajoille kun huonosti mitoitettu järjestelmä aiheuttaa korkeita hintoja. Kaikkein hienointa olis tietenkin jos joku keksis miten sähköä vois tallentaa, mut jo nyt toimitettavissa olevia pumppuvoimalaitoksia lukuunottamatta se ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Toikin laitos on yhä esisuunnitelun asteella, vaikka maailmalla niitä jo on.

Päiväsaikaan 20c huonommalla puolella ja max yli 37c.

Mut, olisin eri mieltä otsikon väitteestä et tilanne huomenna ei olisi "normaali". Kun sähkön tuotanto vaihtelee satunnaisesti, sen hinta vaihtelee myös. Hinta tänään on korkeampi kuin koskaan ennen, joten sitä voisi pitä "epänormaalina", mut jos huomisen hinnat olis ollu jonain muuna päivänä, ei niitä olis pitäny kovin erikoisena, koska noita kalliimpia päiviä tulee välillä.

Fingridin arvion mukaan pitkittynyt pakkasjakso pitää sähkön kulutuksen korkealla tasolla koko loppuviikon ajan. Eilen keskiviikkona sähkökulutus ylitti hetkellisesti 15 000 MW ja korkeimmillaan tuntikeskiteho oli 14 993 MW klo 19-20.

”Sähköjärjestelmä toimii edelleen normaalisti ja sähköteho riittää, mutta tänään ja loppuviikon aikana on erittäin tärkeää, että kaikki sähkönkäyttäjät ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana kulutusjoustossa ajoittamalla sähkön käyttöä pois aamun ja illan huipputunneilta. Haasteellisia aikoja ovat esimerkiksi tänään klo 8-10 ja 17-22”, sanoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.

Viimeisen vuorokauden aikana yksittäisten sähkön tuotantolaitosten käytettävyydessä on ollut haasteita. Tämä korostaa entisestään voimalaitosten ja kulutusjoustojen merkitystä. Tuulivoiman tuotanto on edelleen arvioituun vähätuuliseen tilanteeseen verrattuna korkeampi sen ollessa ennusteen mukaan tänään 1000 – 2000 MW. Sähkön rajasiirtoyhteyksien ja tuotantolaitosten luotettava toiminta on edellytys sille, että sähkön riittävyys pysyy hyvällä tasolla.

Ravintola-alaa vaivaa ammattitaitoisten työntekijöiden puute. Alalla vallitsevat työntekijän markkinat voivat ajaa yrittäjän ongelmiin.

Pikkujoulukausi oli juuri alkamassa, kun ravintolan työntekijä päätti jättää ilmestymättä työvuoroon.

Mikkeliläinen yrittäjäpariskunta ei saanut palkattua uutta työntekijää ennen sesongin alkua.

Yrittäjien tilanne tiivistää ravintola-alan ongelman koko Suomessa: työntekijät vaihtavat työpaikkaa usein nopeastikin, eikä päteviä työntekijöitä ole tarjolla entiseen malliin.

Moni koronapandemia-ajan rajoitustoimenpide kohdistui juuri ravintoloiden toimintaan.

– Se voi olla vaikuttanut yleiseen mielipiteeseen alasta, ravintola-alan työmarkkinajärjestö Maran työmarkkkinajohtaja Olli Varmo pohtii.

Pandemia-aika vei alalta arviolta 10 000 työntekijää.

Varmon mukaan muutamat alaa vaihtaneet ovat palanneet ravintolatyöhön. Usealle alanvaihto vaikuttaa olevan pysyvä.

Näyttäis siltä et ravintola-alalla on työntekijöiden markkinat, moni ottaisi töihin, mutta alalla olevia työntekijöitä ei ole vapaana. Tämä sit näkyy varmasti palkkauksessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala sanoo, että alan palkkatasossa on parannettavaa. Moni työskentelee tuntipalkalla kuukausipalkan sijaan.

Ammattiliiton mukaan työnantajilla on myös iso vastuu alan vetovoimasta. Hoikkala toivoo, että työntekijöiden uupumiseen ennaltaehkäisyyn kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Jos työntekijäpuute ei näy palkkauksessa, ongelma on itseaiheutettu. Luonnollisesti, jos palkkausta parannetaan, se näkyy tuotteen hinnassa. Mut se on normaalia, vois olettaa et sitä mukaa kun eri aloille muodostuu työntekijäpulaa, niiden tuotteet ja palvelut siirtyy vain niiden kulutettavaksi, joilla on varaa ja halua maksaa niistä.

Sinänsä siinä ei ole ongelmaa, mut siirtymään voi kuulua et pienemmät yritykset ei voi jatkaa ja toiminta siirtyy suurille yrityksille, joka taas supistaa valikoimaa ja ravintola-alan ollessa kyseessä, usein myös laatu kärsii. Ei niinkään mitattavissa oleva laatu, isojenkin yritysten ruokaturvallisuus on hyvä, mut isot yritykset tekee toisten isojen yritysten kanssa sopimuksia, jolloin lopulta lounas- tai juomavalikoima voi olla vain yhden toimittajan toimittamaa. Joka on iso syy sille miksi isojen yritysten lounaspaikat on niin ankeita. Vois olettaa et juomaravintoloissa on samaa ongelmaa, jos joku tuote ei ole toimittajan ohjelmassa, se ei ole hyllyssä tai hanassa.

Maanjäristyksen magnitudi on arvioitu 7,5:een, se tapahtui maalla, Noton niemellä, joka varmaan vähensi tsunamin riskiä veden alla tapahtuneeseen maanjäristykseen verrattuna. Pari liveä mitä mä seurasin, ei näyttäny et tilanne olisi erityisen huono. USGS arvioi tällä hetkellä ihmisvahingot alustavasti vähäisiksi ja taloudelliset vahingot 1%:iin kansantuotteesta. Japani on ottanut maanjäristykset ja niitä seuraavat tsunamit huomioon rakentaessaan taloja ja muuta infraa. Ja maanjäristys tapahtui alueella jossa ei ole paljon ihmisiä.

Mut, vitun Twitter päätti kaikessa viisaudessaan estää NERV:iä lähetämästä automaattisia varoituksia pari tuntia maanjärisyksen jälkeen. Eli kun siellä oli vielä epäselvä tilanne ja ihmiset tartti tietoa jäädäkseen henkiin, Twitter päätti et paras tapa reagoida on estää varoitusten ja ohjeiden perillemeno. Ei liene enää kenellekään epäselvää et Twitter ja mikään yllättävä tapahtuma tai kriisi ei ole yhteensopivia.

Ilmastojärjestö Greenpeace haastoi EU:n komission oikeuteen siitä, että se on sisällyttänyt ydinvoiman kestävän rahoituksen taksonomiaan. EU siis luokittelee ydinvoiman vihreäksi energianlähteeksi, joten energiayhtiöiden on helpompaa saada rahoitusta ydinvoimaan.

Dear Greenpeace -aktivistit uskovat, että ydinvoiman ympäristöhaitat ovat marginaalisia verrattuna ilmastonmuutoksen haittoihin laajassa kuvassa. Heidän mukaansa tärkeämpää olisi keskittyä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen tai kieltämiseen.

Nyt Dear Greenpeace -aktivisteille ja heitä tukevalle ympäristöjärjestö Replanetille on myönnetty asianomaisen asema oikeusjutussa. Tällöin he voivat esittää oikeudessa todisteita ja mielipiteitä ydinvoiman tueksi.

Aktivistit voivat nyt tuoda oikeuskäsittelyyn mukaan asiantuntijanäkemyksiä siitä, miten ydinenergia tukee hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.

Se on aika vitsi et maakaasu on kestävän rahoituksen taksonomiassa. Ydinvoima taas kuuluu sinne, jos koko taksonomiaa tartte olla olemassakaan. Koko sirkus on seurausta siitä et EU on niin monen pellen yhteenliittymä, meillä on Ranskan ja Suomen kaltaisia energiantuotantoaan vastuullisesti kehittäviä maita ja sit Saksan ja Itävallan kaltaisia ydinvoimaänkyröitä, joille sähköntuotanto on ihan sama asia kuin ydinase. Ne kun laittaa yhteen, saadaan tämmönen sotku aikaan, jossa Saksan tarpeiden vaatima maakaasu on samalla viivalla ydinvoiman kanssa.

Saksan maakaasuriippuvuus on tietenkin ihan oikea ongelma niille, mut sen sijaan et ne ujuttaa sen mukaan kestävään rahoitukseen, niitten olis pitäny vastustaa koko luokittelua. Siitä ei seuraa mitään hyvää et annetaan noin huonojen päätösten tulla voimaan. Mieluummin on päättämättä.

Greenpeacelle piste ku ei vastustanu vastapuolen mukaantuloa, ehkä ne itsekin tajus et ne on väärällä asialla. Joskin sellanen itsereflektio on aika harvinaista, ehkä ne vaan arveli et tämä on vähemmän julkisuuskuvaa haittaava tie.

EU:n pakotepakettiin tehtiin viime viikolla uusi kirjaus, joka mahdollistaa Helsinki-hallin pakotelistattujen venäläisomistajien Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin vapaaehtoisen kaupan sekä valtioneuvoston pakkolunastustoimet.

Poliittiset johtajat löysivät sovun Brysselin huippukokouksessa, jonka päätökset EU:n ministerineuvosto hyväksyi maanantaina.

”En näe enää mitään estettä sille, etteikö Helsingin areenassa järjestettäisi ainakin jääkiekko-otteluita jossain vaiheessa vuotta 2024 – kenties jo syksyllä”, hallituslähde kertoo.

”Siinä tilanteessa ikkuna aukeaisi luonnollisesti myös viihdetapahtumille. Mutta esimerkiksi musiikkikonserttien järjestämisestä päätetään usein jo vuotta ennen h-hetkeä, joten viihdetapahtumien paluu areenaan kestäisi todennäköisesti hieman pidempään”, hän muistuttaa.

Ensisijainen keino on vapaaehtoinen kauppa, jossa nykyiset osakkeidenomistajat myy ne jollekin halukaalle ostajalle. Toissijainen on pakkolunastus, jossa osakkeista annetaan korvaus. Hallin kaupasta on jo neuvoteltu, mut ainakin yksi ostajaehdokas oli epäillyt omistajien todellisia myyntiaikeita, joten vaikka myynti on mahdollinen, voi olla että pakkolunastus on reaalimaailman toimi. Se avaa oven asian käsittelylle oikeudessa, joka viivästyttää sitä. Myyntiä ei jäädä odottelemaan ikuisesti.

Ulkoministeri Valtonen ei ota kantaa siihen, kuinka pitkään valtioneuvosto vielä odottaa vapaaehtoisen kaupan toteutumista. Hallituslähteetkään eivät osaa antaa tarkkaa aikataulua.

Ehkä se sit tästä lähtee. Lähtee kuin venäläinen omistaja Pasilan hallista.

Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen mukaan on todennäköistä, että vallitsevan tilanteen takia kaikki Suomesta Venäjälle pyrkivät eivät pääse ylittämään rajaa klo 20 mennessä.

Rajavartiolaitos on joutunut rajoittamaan lähtevää liikennettä, koska Venäjä päästää Suomen säännöstelypyynnöistä huolimatta ihmisiä Suomeen.

Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen toimistosta kerrotaan HS:lle, että syy ruuhkautumiseen on ennen kaikkea Venäjältä Suomen pyrkivän liikenteen suuri määrä.

Kun rupee talvi kääntymään kevääksi, voi olla et meillä on ihan huolellinen ongelma käsissä. Sit ei lumen määrä enää rajoita metsässä tarpomista ja voi olla et rajaa yritetään ylittää koko matkalta.

Venäjä yrittää pakottaa Suomen neuvottelemaan rajan tilanteesta, varmaan saadakseen taas jonkin myönnytyksen tai oman sopimuksen, kuten kävi edellisellä kerralla, kun rajan ylittäminen sallittiin vain Venäjän, Valko-Venäjän ja Suomen kansalaisille.

Tällä kertaa Suomi ei ole sellaisessa tilanteessa että neuvotteluun tarttee lähteä. Mut kun tossa pidetään rajaa kiinni kuukausi kerrallaan kunnes lumet sulaa, ollaan aika jänskän ääressä.

e. Raja tarkensi lukua:

Vaalimaan rajanylityspaikalle saapui perjantain aikana 124 turvapaikanhakijaa, kerrottiin Kaakkois-Suomen rajavartiostosta rajan sulkeuduttua. Luku on Vaalimaan suurin vuorokausimäärä viime aikojen maahantuloilmiön ajalta.

Aikaisemmin rajavartiosto kertoi virheellisesti, että Vaalimaalta olisi saapunut perjantaina klo 19 mennessä 154 turvapaikanhakijaa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti, että Suomessa suoritetaan esitutkinta, jossa selvitetään, onko Suomessa viranomaisten hallussa oleva Venäjän kansalainen syyllistynyt sotarikoksiin Ukrainassa.

”Näitä rikoksia koskeva esitutkinta toimitetaan Suomessa, koska epäiltyä ei voida luovuttaa Ukrainaan ja kysymyksessä on niin sanottua kansainvälistä rikosta koskeva asia, jossa Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia”, tiedotteessa kerrotaan.

No eipä se ainakaan pääse vielä vapaaksi, saas sit näkee mitä esitutkinta löytää, meneekö juttu oikeuteen asti ja saako heppu jonkin rangaistuksen. Nää on ollu hankalia kun rikos on tapahtunu toisessa maassa ja oikeudella on ollu ongelmia oikeudenkäynnin aikana. Toivottavasti ei pääse taas käymään niin et lopputulos on korvauksia syytetylle.