Kajaanin Vuolijoelle suunnitellaan uutta ampumakeskusta, jossa olisi yksi Pohjoismaiden pisimmistä, jos ei pisin, siviilien käyttöön tarkoitettu ampumarata.

Useiden kivääri- ja haulikkoratojen sekä ampumahiihtoradan lisäksi keskuksen koukku olisi peräti 2 000 metriä eli kaksi kilometriä pitkä kiväärirata.

Yle näköjään vähän peruuttelee otsikkonsa väitettä pisimmästä, mut olis se yleisen kokemuksen perusteella ainakin pisimpiä. Kun radat yleensä on max. 300m ja harvoin tulee vaikka edes 500m vastaan.

Kaksi kilometriä on aika pitkä pätkä luodillekin mennä, varsinkin jos sen pitää vielä osua toisessa päässä. Hornadyn ballistinen laskuri kertoo et 300m:iin kohdistettu .338 Lapua Magnum on 2km:n päässä 60 metriä tähtäyslinjan alapuolella. (BC: 0.768, 300gr, 869m/s, muut oletuksia). Noilla numeroilla luoti myös hidastuu ennen maalia alle äänennopeuden, joka voi olla myös oma hankaluutensa. Federalin laskuri laitto luodin 69m tähtäyslinjan alle, mut emmä jaksanu tarkistaa et kaikki oletusasetukset on samat.

Toinen on sit et onkohan radalle sopivaa lajia olemassa, pisin mistä mä oon kuullu on yksi maili. Ehkä ne pyöristi sen 2000m:iin. Toisaalta, jos laji puuttuu ja ne saa radan kuntoon, kyl joku sit sille lajin säännöt kirjoittaa.

Estlink 2 -nimisessä kaapelissa havaittiin vika 26. tammikuuta. Tuolloin arvioitiin, että yhteys olisi pois käytöstä muutaman viikon tai jopa muutaman kuukauden. Helmikuun puolivälissä vian korjaamisen sanottiin venyvän maaliskuun lopulle asti.

Nyt arvio on siis muuttunut merkittävästi, ja korjaus kestää noin puoli vuotta.

Yksi syy on vian hankala sijainti kaapelissa Itä-Viron Aserissa ranta-alueella.

Itse vioittunut kaapeli taas on erikoiskaapeli, jonka korjaaminen ei onnistu keneltäkään muulta kuin alkuperäiseltä kaapelin valmistajalta. Valmistaja on norjalainen Nexans-yhtiö. Aikataulu riippuu siis myös Nexansin resursseista ja niiden saatavuudesta.

Lopullinen vian juurisyy selviää vasta, kun kaapeli on katkaistu ja viety tarkastettavaksi.

Meidän OL3 on kuukauden vuosihuollossa, koko sen ajan kaapeli on varmaan ainakin pois käytöstä. Kaapelilla voidaan toimittaa sähköä Viroon ja tuoda sieltä, joten kaapelin vika yhtäaikaa pienentää kulutusta ja kasvattaa riskiä, koska yksi tuontireitti on poikki.

Toivottavasti ne julkaisee kaapelin rikkoontumisen syyn sit aikanaan, on mielenkiintoista et se meni niin poikki, tai just sellaisessa paikassa, et sen korjaamiseen voi mennä yli puoli vuotta.

Sain kuvanmukaisen sähköpostin. Ilmeisesti olen sit sen verran kantis et Reddit tarjoaa mahdollisuutta osallistua niiden osakkeiden ostamiseen, kun ne on listautumassa pörssiin. Mut se on rajattu vain Yhdysvalloissa asuville, joten en kelpaa.

Tuli jo ton uutisen yhteydessä mieleen et mitenköhän toi menee. Onkohan niiden osakkeiden ostaminen hyvä ajatus. Vois melkein arvata sitä touhua muutaman vuoden katselleena et siinä missä niillä on varmaan laajat varastot pörssiyhtiön kusipäisyyttä, niiltä voi puuttua menestyvän pörssiyhtiön tuote.

Meri-Porin piti siirtyä huoltovarmuuskäyttöön maaliskuussa, jonka aikana se olisi ollut pois päältä kunnes tulee kriisi tai häiriö. Samoin maaliskuun alussa Olkiluoto 3 menee vuosihuoltoon. Nyt ne päätti et Meri-Pori jääkin vielä kuukaudeksi tuotantoon. Sinänsä hyvä päätös, vaikka ilmat lämpenee, ei voi olla varma et tuotanto ja tuonti riittää jokaisena päivänä. Myös, vaikka Meri-Pori tuottaa ilmeisesti kallista sähköä, se on kuitenkin jo nähtyjä huippuhintoja halvempaa. Joten sen käytettävissä olemisen pitäisi pienentää huippuhintoja. Puhumattakaan siitä et jos huollon aikana tuleekin tarve tuottaa paljon sähköä, vaikka jonkin täysin yllättävän ankkuriepisodin seurauksena.

Erikoista on et OL3:n vuosihuolto on kun ilmat on vielä kylmiä. Vois olettaa et joku huhti-toukokuu tai vielä kesempänä olis parempi aika vetää meidän isoin töpseli seinästä. Voi tietenkin olla et käynnistysaika ja vuosihuolto menee niin käsikädessä et sille ei voi mitään. OL3 käynnistettiin maaliskuussa 2022 ja koekäyttöaika loppui seuraavan vuoden huhtikuussa.

Autoala tarkoittaa tässä Autotuojat ja -teollisuus ry:tä, jonka jäseninä on autojen maahantuontiyrityksiä ja kotimaisia auton valmistajia. Eli niitä kiinnostaa autojen maahantuojien, jälleenmyyjien ja valmistajien huolet. Ne on ehdottanu, kun oletus on et valtio kuitenkin menee lempparilypsylehmälleen, itselleen sopivien verojen korotusta.

Autoliitto on taas yksityisautoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö, eli käytännössä autoilevien kuluttajien etuja ajava järjestö. Ne näkee asian eri tavalla, eikä lämpene minkään veron korotukselle.

Artikkeli on muuten aika odotuksen mukainen, mut haastateltu Autotuojat ja -teollisuuden heppu pohtii mitä tapahtuu, jos veronkorotuksen mukana uusien sähköautojen maahantuonti romahtaa. Molempien järjestöjen heput on samaa mieltä että varomaton veronkorotus nostaa käytettyinä maahantuotujen autojen osuutta, koska ne tuodaan vanhan, eli nykyisen, veron mukaan verotettuina. Ja kun täyssähköautoissa ei ole nyt autoveroa, ei sitä ole myöskään käytettynä maahantuoduissa autoissa. Se voi aiheuttaa sen et uuden sähköauton hinta tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin käytettynä maahantuodun.

Artikkeli puhuu myös siitä miten liikenteen päästötavoitteisiin pääseminen vaikeutuu, jos sähköautojen osuus vähenee niihin kohdistuvan veronkorotuksen seurauksena. Se voisi aiheuttaa tarpeen kasvattaa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta, joka, ainakin toistaiseksi, nostaa myös polttoaineen hintaa.

Eli me ollaan artikkelin mukaan, ja mahdollisesti myös todellisuudessa, tilanteessa, jossa jo pelkän sähköautoilun tekeminen kalliimmaksi tekee myös polttomoottoriautoilun kalliimmaksi.

Trumpin yritys viedä maa pois Natosta johtaisi Yhdysvalloissa todennäköisesti pitkään oikeustaisteluun.

Euroopan puolustus ei todellakaan voi odotella vuosien oikeussalidraaman kanssa samalla, kun monen maan tiedustelupalvelut varoittelevat Venäjän aikeista hyökätä eurooppalaiseen Nato-maahan.

Yhdysvaltojen epävarma liittolaisuus vie kuitenkin Euroopalta melkein kokonaan sodan äärimmäisen aseen: ydinasepelotteen. EU-maista vain Ranskalla on pieni ydinasearsenaali, joka kalpenee tyystin Venäjän valtavan ydinasemäärän rinnalla. Myös Nato-maa Britannialla on niin ikään pienehkö ydinasearsenaali.

Ei siis ole ihme, että Euroopassa on viimein alettu puhua yhteiseurooppalaisesta ydinasepelotteesta. Viimeistään hanat aukaisi viime viikolla saksalainen parlamentaarikko Katarina Barley sanomalla, että EU:n omaa ydinasetta pitää harkita.

Kun presidentinvaaleissa kiisteltiin siitä, saisiko Suomen kautta kuljettaa tai varastoida ydinaseita, oltiinkin Suomelle tyypillisesti käymässä liian myöhään jo vanhentunutta keskustelua.

Oikea kysymys on, pitäisikö meillä olla oma ydinase yhteistyössä muun Euroopan kanssa?

Jos EU haluaa olla isojen poikien pöydässä tasavertaisena Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, olis aika erikoista et EU:lta puuttuis yksi suurvallan merkittävimmistä työkaluista.

Voi vaan kuvitella kuinka hankala keskustelu ydinaseen hankkiminen olisi EU:ssa, vaikka aseen olemassaolon tarve olisi täysin kiistaton, esimerkiksi sen jälkeen kun Venäjä on käynyt valloittamassa paloja parin EU:n periferian jäsenmaalta. Vois olettaa et näin EU:n jäsenmaan maakamaralla käytävää sotaa edeltävänä aikana keskustelu vielä hankalampi. Sen jälkeen voi olla liian myöhäistä.

Ehkä EU:ta parempi taho käymään tämä asia läpi olis Nato. Vaikka Yhdysvallat käytännössä katoais Natosta, se on kuitenkin ainoa organisaatio Euroopassa, joka pystyy koordinoimaan yhteisen puolustuksen. EU:n rooliksi jäisi pysyä pois tieltä. Natokin joutuisi toimimaan vain niiden jäsenmaiden voimalla jotka yhä haluaa vastustaa Venäjää.

Sinänsä sillä ei enää oikein ole niin väliä kumpi Yhdysvalloissa voittaa presidentinvaalit, koska pelkkä vaara siitä et luottamus tukeen on menetetty, pitäis riittää siihen et suunnitelmat menee uusiksi. Ehkä jos Biden voittaa ja samalla molempien kongressin voimasuhteet siirtyy presidentin taakse, vois olettaa et tilanne ei kelpaa yhdysvaltalaisille äänestäjillekään. Mut ne kuitenkin äänestää omissa vaaleissaan omista syitään, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä omaa maata laajemman kuvan kanssa, ni kaukaisten maiden puolustushuolet ei välttämättä ole niillä kovin korkealla äänestyspäätösten valintakriteereissä.

Yksistään Väylävirasto teki viime vuonna noin kaksisataa esitystä lentorajoitusalueista muun muassa tunneleiden suualueille ja ratapihoille. Lähiaikoina Traficom odottaa toiselta taholta noin 150 hakemusta.

– Puolustusvoimien kanta on ollut, ettei niitä tulisi perustaa ainakaan haetussa laajuudessa. Hakemuksista on kysytty myös Huoltovarmuuskeskuksen kantaa, kertoo [Traficomin ylitarkastaja Mika] Saalasti.

– Lentorajoitusta miettivän kannattaa kysyä itseltään, haluaako huoltovarmuudelle tärkeän kohteensa helottavan punaisena yleisessä karttapalvelussa.

Otsikosta heräsi kysymys et mitäs vittua nyt. Mut se olikin vain juttua siitä et lentorajoitusalueiden hakemukset on lisääntyny. Se ei sinänsä ole ongelma, jos joku haluaa rakennuksensa tai alueensa päälle rajoitusalueen, ja se on perusteltu, se on ihan ok. Ne rajoitusalueet rajoittuu siihen alueeseen mitä sillä suojataan, eikä niiden välttäminen ole ainakaan vielä ollut mikään ongelma, kun ne alueet on niin pieniä, usein tyyliin yksittäinen toimistotalo tai tehdasalue, tms.

Enemmän ongelmia on varmaan lentokenttien rajoitusalueista, kun ne on toiminnan luonteen takia niin suuria. Vois potuttaa olla droneisti Vantaalla, Tampereella tai vaikka Jyväskylässä, jotka on kokonaan tai merkittävältä osalta niiden kenttien rajoitusaluiden alla. Helsingin ympärillä on Keilaniemestä Kulosaareen ja Pasilasta Kaivopuistoon ulottuva lentokoneiden No-Noise -alue, joka varmaan pitää ainakin sen alueen Helsinki-Vantaan rajoitusalueen ulkopuolella. Joten, jos ei mitään erikoisempaa tule, täällä on hyvä lennättää tulevaisuudessakin.

Jo myönnettyjä rajoitus- ja kieltoalueita voi katsella kätsyimmin Dronekartasta. Karttaa joutuu zoomailemaan, jotkut rajoitusalueet on tosiaan aika pieniä. Isot alueet on yleensä lentokenttiä, sotilasalueita tai rajavyöhyke. Se on myös näpsäkkä kartta tarkistaa onko lähettyvillä jotain mielenkiintoista infraa. Siksi, vaikka jossain on jotain tärkeää, sen päällä ei välttämättä ole rajoitus- tai kieltoaluetta.

EU:n energiakomissaari Kadri Simson ilmoitti pienydinvoimaloiden rakentamista koskevan teollisuusliittymän perustamisesta. Sen tavoitteena on edistää ensimmäisten reaktoreiden pystyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi Suomen haluavan tähän pään avaajien joukkoon.

Eipä siitä ole kuin pari vuotta aikaa, kun EU oli sitä mieltä et ydinvoimaloiden rahoittaminen pitäisi sulkea kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Ne ei onnistunu siinä ja näyttää siltä et nyt kelkka on käännetty kokonaan. Toivottavasti se et ne poukkoilee tolleen ei syö niiden toimien uskottavauutta.

Suomessa on onneks omia projekteja menossa, muutama kaupunki on ilmoittanu kiinnostuksestaan ottaa pienreaktoreita kaukolämpötuotantoon ja LUT-yliopisto kehittää reaktoria yhteistyössä USNC:n kanssa. Joka on suunniteltu olemaan teholtaan 3,5-15MW sähköä tai 10-45MW kaukolämpöä. Sen pitäisi olla valmis ennen vuotta 2030, mikä on silleen mielenkiintoista et puhuukohan EU:n täti just tosta reaktorista, vai onkohan niillä joku muukin mielessä.

Helsingissä pienydinvoimalan käynnistyspäivän pitäisi olla vuonna 2036, Kuopiossa vuonna 2035 ja LUT-reaktorin pitäisi käynnistyä Lappeenrannassa vuoteen 2030 mennessä.

Saksa suunnittelee hankkivansa jopa tuhat uutta kuusipyöräistä panssaroitua miehistön­kuljetusvaunua, joita on tarkoitus räätälöidä erilaisiin tarkoituksiin. Saksalaisessa mediassa Patrian vaunun valintaa on pidetty todennäköisimpänä, mutta matkaan on ilmestynyt viime kuukausina myös mutkia.

Saksassa asehankintojen kotimaisuus on kovassa kurssissa. Aseisiin käytettyjen eurojen halutaan jäävän Saksaan.

Saksa aikoo korvata nykyiset vanhentuvat saksalaisvalmisteiset Fuchs-vaununsa uusilla vaunuilla. Saksalainen asejätti Rheinmetall tarjoaa korvaajaksi uutta Fuchs-versiota.

Saksassa jopa odotettiin, että Patria tekisi vaunujen mahdollisesta valmistamisesta sopimuksen Rheinmetallin kanssa. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Patrian yhteistyökumppaneina Saksassa olisivat DSL eli Defense Service Logistics sekä FFG eli Flensburger Fahrzeugbaugesellchaft. DSL on osa Krauss-Maffei Wegmann -yhtiötä, joka valmistaa muun muassa Leopard-taistelupanssarivaunuja.

Patrian 6x6-vaunua on pidetty Fuchsien korvaajana siksi, että Saksa liittyi toissa vuonna Suomen johtamaan panssariajoneuvojärjestelmän kehitysohjelmaan (Common Armoured Vehicle System, Cavs). Siinä ovat ennestään jo mukana Suomen lisäksi Ruotsi ja Latvia.

Cavsiin liittyminen mahdollistaa sen, että Saksa voisi ostaa Patrian vaunut suoraan ilman kilpailutusta.

Sellanen kauppa tarjolla, saas näkee tuleeko tästä saksanreisuusta mitään, kun välllä suomalaiset menee sinne tekemään kauppaa vain saadakseen takkiinsa. Kauppa olisi ilmeisesti 1000 vaunua, joista ensimmäiset valmistetaan Suomessa ensi vuonna ja loput Saksassa alkaen vuodesta 2026.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä rikoskierteessä olevien lasten tilanteeseen pitäisi pystyä puuttumaan tehokkaammin.

[–] En olisi tutkijana ehkä koskaan uskonut, että puhun alaikäisten suljettujen laitosten puolesta. Tilanne kaduilla on kuitenkin sen verran vakava, että olisi lasten itsensä kannalta parempi, jos pysäyttävämpää hoitoa olisi tarjolla.

Myös valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi toivoo lakimuutoksia, jotta suljetumpia lastensuojeluyksiköitä voidaan hyödyntää paremmin.

Valtiolla on viisi koulukotia, joissa on useita erityisen huolenpidon osastoja eli EHO-osastoja, jotka toimivat käytännössä suljettuina lastensuojeluosastoina.

EHO-osastot ovat Tammen mukaan kodin ja suljetun osaston välimalleja, joissa asiakkaat käyvät koulua, ruokailevat aikuisten kanssa, ja jokaisella on oma huone.

Osastoilta poistutaan vain aikuisen kanssa.

Tämän keskustelun herätti KRP:n selvitys (pdf), jonka mukaan alle 15-vuotiaiden ryöstörikokset on kasvanu rajusti. Selvityksen mukaan vuosina 2021-2023 9-11 vuotiaiden tekemät ryöstöt kasvoi noin kymmenestä noin 60:een ja 12-14 vuotaiden tekemät noin 150:stä noin 440:een.

Artikkelit näyttää usein käyttävän aikaväliä 2022-2023, mut KRP:n omasta taulukosta selviää et homma lähti lapasesta viimeistään vuoden 2021 jälkeen. 2022-2023 on luonnollisesti viimeisin täysi vuosi ja sitä edeltävä vuosi, eli niiden käytön voi ymmärtää. Mut kun määrät oli koholla jo vuonna 2022, vertailuvuotena se antaa väärän kuvan ilmiöstä. KRP:lla oli tilastot vuodesta 2015, nousu siihen verrattuna on vielä suurempi.

Eli kyse on 9-14 -vuotiaiden sijoittamisesta paikkaan, jossa rikos- ja päihdekierre voidaan katkaista. Epäilemättä se tulee kalliiksi, jo viime vuoden numeroilla puhutaan sadoista nuorista, jotka pitäisi laittaa jonnekin, joille pitäisi palkata henkilökuntaa, hankkia tiloja ja sen mahdollistava lainsäädantö pitäisi valmistella ja saada voimaan. Tähän voi mennä vuosi tai muutama, jolloin meillä on jo uudet numerot taulussa ja ne voi erota merkittävästi viimevuotista.

Meillä on onneksi jo olemassa artikkelin kertomia koulukotien EHO-osastoja, jotka haastatellun virkamiehen mukaan sopisivat tähän käyttöön. Artikkelista ei paljastu onko niissä nykyisellään tarpeeksi paikkoja vapaana ja niiden oman ilmotuksen mukaan koulukodeissa on yhteensä 126 hoitopaikkaam joissa oli 247 nuorta. Joten voisi olettaa että noin 500:n vuosittaisen alle 15-vuotiaan ryöstäjän hoitaminen vaatisi merkittävän hoitopaikkojen lisäämisen. Kaikki hoitopaikat ei myöskään ole EHO-osastolla, eikä niiden määrästä näyttäny olevan tietoa tarjolla.

Tämän lisäksi, EHO-osastot on tarkoitettu 12-18 vuotiaille, eli ryöstäjistä 9-11 vuotiaat jäisi olemassa olevan hoitotuotannon ulkopuolelle. Tietenkin, jos vain odottaa korkeintaan muutaman vuoden 9-vuotias ryötäjä on 12-vuotias ryöstäjä. Myös, EHO-osastojakso on max 90 päivää, joka artikkellin haastatellun virkamiehen mukaan liian lyhyt aika rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseen. Jos aika vaikka tuplataan, se tarkoittaisi jo hoitopaikkojen tuplaamista, jos ne on koko ajan käytössä.

Koulukotien henkilökuntamitoitus näyttää olevan kaksi työntekijää per hoidettava, eli mikä tahansa määrä hoidettavia niissä on keskimäärin, ne tartee keskimäärin tuplasti sen henkilökuntaa. Joten, jos ratkaisu on EHO-osastojen käyttäminen, voinee arvata että siitä tulee iso kustannus palkkoina ja varmaan myös uusina yksiköinä.

Valtioneuvosto on päättänyt, että Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät edelleen suljettuina 14. huhtikuuta 2024 asti.

Myöskään kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta päätettiin valtioneuvoston istunnossa tänään.

Nyt tehty päätös jatkaa itärajan täyssulkua kahdella kuukaudella.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan Vainikkalan junaylityspaikka jää auki, niin kuin se on tähänkin asti ollut. Sisäministeriökin kuitenkin kutsuu sitä täyssuluksi.

Jossain veiheessa voitais alkaa pohtimaan jos olis tarpeellista purkaa ylityspaikkoja. Ei oikein ole mitään järkeä ylläpitää niitä kun ei näytä siltä et naapurissa tulisi tapahtumaan mitään liikettä ongelman korjaamiseksi. Putinin seuraava kausi kestää ainakin 6 vuotta, eikä sen aikana liene tarpeellista odottaa asioiden paranevan.

EU-parlamentin enemmistö oli niukka 307–263, kun se hyväksyi esityksen uuden genomitekniikan (NGT) käyttöönotosta.

Uudella tekniikalla kasviin ei siirretä uusia geenejä, vaan olemassa olevaa genomia muutetaan tai poistetaan. Tällaiset muutokset voisivat tapahtua kasvissa myös luonnossa mutaation tai evoluution seurauksena.

Tämä komission päätös tarvitsee vielä seurakseen jäsenmaiden hyväksynnän. Oli aika erikoista et EU oli ollut, ja merkittävä osa on äänestystuloksesta päätellen vieläkin, geenimuunneltua ruokaa vastaan. Mut vaikka päätös oli positiivinen, ei EU näköjään malttanut olla lisäämättä byrokratiaa siihen jakamalla NGT:t kahteen eri ryhmään:

Tällä hetkellä kaikkiin uusilla genomitekniikoilla tuotettuihin kasveihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muuntogeenisiin organismeihin (GMO). Mepit kannattivat ehdotusta, jonka mukaan NGT-kasveille on jatkossa kaksi eri ryhmää, joilla on omat säännöstönsä. Tavanomaisia kasveja vastaavat NGT-kasvit (ryhmän 1 NGT-kasvit) vapautettaisiin muuntogeenisiä kasveja koskevan lainsäädännön vaatimuksista, kun taas muiden NGT-kasvien (ryhmän 2 NGT-kasvit) olisi edelleen oltava tiukempien vaatimusten mukaisia. Mepit haluavat, että molempien ryhmien kasveista valmistetut tuotteet merkitään jatkossakin NGT-merkillä.

Patentit ne sai kiellettyä:

Mepit haluavat kieltää täysin patentit kaikille NGT-kasveille, kasvimateriaaleille, niiden osille, geneettisille tiedoille ja niiden sisältämille prosessiominaisuuksille, jotta vältetään oikeudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja uudet riippuvuussuhteet viljelijöille ja jalostajille.

Mut tää ei tietenkään ole vielä valmis asia, se voi muuttua jäsemaiden hampaissa.